Helsingin Sanomat uutisoi eilen tähän tapaan: “Aluehallintovirasto (avi) on kieltänyt kahta suomalaista blogistia kirjoittamasta viskistä, jos se liittyy Helsingissä kahden viikon kuluttua järjestettävään Olut & viskiexpoon. Samalla Olut & viskiexpon nimestä ja logosta piti pudottaa viski-sana pois.
Nyt Olutexpo Finland -nimellä järjestettävä tapahtuma sai lopulta anniskeluluvan avilta sillä ehdolla, että Googlesta ei tule linkkiä tapahtumaan hakusanalla “viski”, kertoo tapahtuman järjestäjä Mikki Nyman.
Avin vaatimuksesta Nyman pyysi kahta blogistia poistamaan yksityisistä blogeistaan kaikki viskiin liittyvät maininnat.”
Tämän päivän Hesarissa juttu on jatkunut niin, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Jarmo Oresmaa on kieltänyt kieltäneensä. Saman viraston ylijohtaja Anneli Taina on puolestaan yllättäen ilmoittanut kannattavansa alkoholimainonnan täydellistä vapauttamista, koska tuulimyllyjä vastaan taistelu nykyisessä nettimaailmassa on turhaa.
“Poliitikkona aikoinaan olin vapaan alkoholimainonnan kannalla ja olen sitä edelleen.”
Alkaako mennä yli hilseen? Valtavan hienoa ja veronmaksumotivaatiota kohottavaa on tässä myrsky viskilasissa -tapauksessakin se havainto, että me olemme omilla verovaroillamme palkanneet itseämme valvomaan ja itseltämme suojelemaan kuusi (6) aluehallintovirastollista ylijohtajia, joilla on tietenkin alaisinaan johtajia, päälliköitä, ylitarkastajia, tarkastajia…
Mutta asiaan. Ensi lauantaina baarin sohvan laidalla nähdään Pave Maijanen, joka esittää akustisilla keikoillaan muun muassa ikivihreitä ja tunnelmallisia suomi-iskelmiä sekä otteita Royalsin ja Rock ´n´Roll Bandin ajoista. Myös uusimman albumin, Kaikessa rauhassa, kappaleet soivat jouheasti Maijasen käsissä osana akustista keikkaohjelmistoa. Pave Maijanen on niin iso osa suomalaisen rockin historiaa, että palataanpa tässäkin hetkeksi Rock’n’Roll Bandin ja Royalsin syntyhetkiin.
Rock’n’Roll Band juontaa juurensa vuoden 1974 kesästä, jolloin kitaristi Janne Ödner sekä Affe Forsman päättivät perustaa yhtyeen Pave Maijasen kanssa. Syksyllä 1974 he äänittivät rock-version “Fever”-nimisestä jazziskelmästä, ja se julkaistiin singlenä seuraavan vuoden alkupuolella. Ödner soitti samoihin aikoihin Orfeus-yhtyeessä Dave Lindholmin kanssa ja pyysi tätä Rock’n’Roll Bandiin Orfeuksen hajottua. Lindholm ei aluksi halunnut liittyä yhtyeeseen, mutta muutti myöhemmin mielensä, jolloin Ödner itse lähti pois yhtyeestä ennen yhtyeen ensiesiintymistä Virroilla vappuna 1975.
Suurimmaksi hitiksi yhtyeen kappaleista nousi “I’m Gonna Roll”. Sen lauloi Lindholmin sijaan basisti Pave Maijanen, ja se valittiin vuonna 1975 musiikkilehti Soundin lukijaäänestyksessä vuoden singleksi. Yhtye esiintyi viimeisen kerran syyskuussa 1975 Helsingin Kulttuuritalolla Pekka Strengin ja Matti Kurkisen muistokonsertissa. Tämän jälkeen Dave Lindholm kokosi yhtyeen Pen Lee & Co ja Maijanen perusti Albert Järvisen ja Ippe Kätkän kanssa Royalsin. Rock’n’Roll Bandin esikoisalbumi Everybody Needs Dancemusic Sometimes julkaistiin vuoden 1975 joulukuussa yhtyeen jo hajottua.
Kesällä 2005 Rock’n’Roll Band palasi lavoille alkuperäiskokoonpanossaan ja teki 30th Anniversary -kiertueen loka-marraskuussa 2005. Se käsitti 15 esiintymistä, joista yksi nähtiin ja kuultiin myös Jyväskylässä ja missäpä muualla kuin Red Neckissä!!!
Eilen sohvan laitamilla vieraili hieman eksottisempi duo Cherry-Ash.